Yrittäjyys haastaa kotoutumiseen liittyviä käsityksiä

Helsinkiläisiä yrittäjiä auttava NewCo Helsinki kertoo, että heidän asiakkaistaan enemmän kuin neljä kymmenestä on ulkomaalaistaustaisia. Myös mediassa näkyy esimerkkejä menestyneistä ulkomaalaistaustaisista yrittäjistä. Yksi heistä on Espoossa vuoden yrittäjäksi valittu Fadumo Ali, jonka perustama ja luotsaama Hoiwa Oy teki yli 4 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2021. Taaperona Suomeen muuttanut Ali voidaan nähdä kotoutumisen malliesimerkkinä.

Kotoutumisella tarkoitetaan muista maista Suomeen muuttaneiden osallistumista ja vaikuttamista kaikilla elämän osa-alueilla. Useimmin kotoutumisen mittareina pidetään uuden kotimaan kielen oppimista sekä työllistymistä. Tutkijat ovat kritisoineet kotoutumista terminä. ”Kotoutumiseen” tai ”integraatioon” näyttää sisältyvän ajatus siitä, että kotoutuminen on prosessi, joka on yksin Suomeen muuttaneen harteilla. On myös kysytty, miksi kotoutuminen on oma hallinnollinen terminsä. Miksi ei puhuta yksinkertaisesti kotiutumisesta? Integraation sijaan on ryhdytty puhumaan inkluusiosta. Inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että muualta muuttanut todella tuntee itsensä osaksi uutta yhteiskuntaa ja esimerkiksi kokee arvostusta työyhteisössään.

”Kotouttamistyötä” tekevät ovat myös kuunnelleet kritiikkiä. Kotoutuminen määritellään kaksisuuntaiseksi prosessiksi, jossa sekä muuttaja että vastaanottava yhteiskunta joutuvat pistämään itsensä likoon, että kotiutuminen tapahtuu. Tulijan on opiskeltava kieltä ja uuden kotimaan tapoja, vastaanottavan yhteisön taas on järjestettävä tukea ja oppimisen mahdollisuuksia. Jotta kotiutuminen onnistuu, on myös vastaanottavan yhteisön muokattava omaa viestintäänsä ja kyseenalaistettava omia ennakkoluuloja. Kaikkien on lähdettävä mukaan aitoon vuorovaikutukseen, myös epämukavuusalueelle, jossa selkeitä ja helppoja uusia toimintatapoja ei välttämättä löydy sormia napsauttamalla.

Kotouttamistyötä ohjataan ministeriöissä ja tehdään paljon kunnissa sekä järjestöissä. Useimmat näissä työskentelevät henkilöt ovat tehneet työuransa julkishallinnon työssä. Heillä itsellään ole välttämättä kovin tarkkaa tai positiivista kuvaa yrittäjyydestä. Kotoutumisesta ja ulkomaalaistaustaisten työllistymisestä puhuttaessa yrittäjyys jää usein käsittelemättä, vaikka monet Suomeen muualta muuttaneet työllistyvät ja työllistävät yrittäjinä. Näyttääkin siltä, että aktiivinen ja omatoiminen yrittäjä haastaa kotouttavien toimijoiden käsitystä toiminnan kohteena olevasta ”kotoutettavasta”. Osin on toki kyse siitä, että viranomaispuhe, tilastot ja yksinkertaistavat esitystavat tunnistavat edelleen huonosti työelämän moninaisuutta sekä epätyypillisiä töitä ja työuria. Kärjistetysti voi kysyä, ohitetaanko yrittäjyys niin usein siksi, että mielikuva erityisesti turvapaikanhakijasta on, että tällä ei ole tarpeeksi osaamista tai oikeaa asennetta pärjätäkseen yrittäjänä. Voisiko meillä Suomessa olla jotakin opittavaa tänne muuttaneelta yrittäjältä, vaikka hänen suomen kielen taitonsa ei olisikaan täydellinen?

Vastoin joitakin ennakkoluuloja yrittäminen sinänsä ei ole erityisen byrokraattista tai vaikeaa Suomessa. Kaikki pienten yritysten pyörittäjät tarvitsevat kuitenkin helposti omaksuttavaa, ajankohtaista tietoa ja monenlaista tukea yrittäjyyden eri vaiheissa. Esimerkiksi hinnoittelulla on perustavanlaatuinen merkitys, sillä hinnoittelu liittyy siihen, millaisen vakuutusturvan ja lomat yrittäjä pystyy itselleen järjestämään. Kuntien yrittäjyyspalvelut ja yrittäjäjärjestöt tekevät jo erinomaista työtä näiden asioiden parissa. Ulkomaalaistaustaiset yrittäjät olisi kuitenkin hyvä ottaa nykyistä vahvemmin mukaan jo olemassa oleviin verkostoihin esimerkiksi kielitietoisen työskentelyn avulla. Yksinkertaisimmillaan kielitietoisuus tarkoittaa joustavuutta, kielten näkyväksi tekemistä sekä eri kielten arvostamista. Viranomaispuolella voidaan vielä entistä enemmän panostaa selkeään viestintään ja erilaisten toimintatapojen perustelujen esiin tuomiseen. Esimerkiksi selkosuomen käyttö hyödyttäisi kaikkia yrittäjyyspalveluita käyttäviä.

Tytti Steel

FT, dosentti, Helsingin yliopisto