Ulkomaalaistaustaisten yrittäjyys kasvussa
Suomeksi – In English
Ulkomaalaistaustaisille suunnattuja työllisyys- ja yrittäjyyspalveluita käsiteltiin EntreFoxin ja kumppaneiden järjestämässä ratkaisuriihessä. Tilaisuuden tavoitteena oli yhteiskehittäminen ja siihen osallistui palveluiden käyttäjiä, tuottajia, rahoittajia sekä tutkijoita.
Alustuspuheenvuorossaan yrittäjä Reggie Rusan kertoi melko tyypillisen ulkomaalaistaustaisen yrittäjän tarinan. Yhdysvalloista Suomeen muuttanut Rusan ei 30 vuoden työkokemuksesta huolimatta (esim. Kone, Accenture) löytänyt palkkatöitä, joten hän perusti oman yrityksen, SimpleTec Solutionsin. Esimerkiksi Elineinoelämän tutkimuslaitoksen raportissa vuodelta 2018 on todettu, että yrittäjyys on monelle ulkomaalaistaustaiselle keino työllistyä, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä on kasvussa ja esimerkiksi turkkilaistaustaisista noin 40 prosenttia toimii yrittäjinä.
Rusan kiitti puheenvuorossaan erityisesti Suomen Yrittäjistä saamaansa tukea. Ratkaisuriihessä todettiin, että useissa organisaatioissa on palveluja viime vuosien aikana suunnattu enemmän myös ulkomaalaistaustaisille yrittäjille ja tietoa ainakin englanniksi on saatavilla paljon. Rusan kehui esimerkiksi starttirahaa, vaikka se on kestoltaan sen verran lyhyt, että kaikkia elinkelpoisiakaan yritysideoita ei siinä ajassa saa toimimaan kannattavasti. Palveluita siis on, mutta ne ovat melko sirpaleisia, eikä yrittäjien tai yrittäjyydestä kiinnostuneiden ole helppo löytää niitä. Sama asioiden tila on todettu jo vuonna 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä, jossa suositeltiin Yritys-Suomi -palvelun markkinointia ulkomaalaistaustaisille.
Samassa TEMin raportissa todettiin, että ulkomaalaistaustaiset yrittäjät tarvitsevat lisää yhteistyötä ja verkottumista suomalaistaustaisten yrittäjien kanssa. Myös Reggie Rusan toi ratkaisuriihessä esiin, että asiakkaiden löytäminen on suurin haaste ja verkostoituminen tässä ensiarvoisen tärkeää.
Yhteenvetona voi todeta, että verkostoitumisen tarve nousi ratkaisuriihen keskusteluissa esiin monella tasolla. Myös palveluiden tuottajien olisi verkostoiduttava, jotta palveluiden käyttäjille osattaisiin vinkata kaikesta avusta, mitä on saatavilla. Oma kysymyksensä on, miten suomalaistaustaiset yrittäjät voisivat ottaa muualta muuttaneet nykyistä tehokkaammin mukaan olemassa oleviin verkostoihin. Yksi ryhmäkeskusteluissa esiin noussut asia on yrittäjyyden kuvan monipuolistaminen. Monet kokevat, että yrittäjän stereotyyppi on startup-yrittäjänä toimiva suomalaistaustainen nuori mies. Tämän käsityksen monipuolistaminen ja esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksien lisääminen muillekin kuin IT-alan yrityksille olisi positiivinen asia myös monelle suomalaistaustaiselle yrittäjälle, joka ei sovi ahtaaseen yrittäjä-stereotypiaan esimerkiksi ikänsä puolesta.
Ratkaisuriihen järjestivät EntreFox, työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus, WeAll-tutkimuskonsortio ja Women to Work -hanke (Helsingin kaupungin TYP palvelut) Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 24.9.2019. Yhteistyössä mukana myös Suomen Yrittäjät ja NewCo Helsinki.
Tytti Steel, 17.10.2019
Kiitos Helsingin yliopiston opiskelijoille, jotka kirjoittivat tapahtuman keskusteluista muistiinpanot osana WeAll-hankkeen järjestämää sukupuolentutkimuksen kurssia Työelämän tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Lähteitä:
Satu Aaltonen, Jarna Heinonen & Elina Valtonen (2015): Maahanmuuttajayrittäjien palvelutarpeet ja yrittäjyyden edistäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 23.
Paolo Fornaro (2018): Immigrant Entrepreneurship in Finland. Etla Report No 83.