Hyvästi multipasking – on mahdollista elvyttää aivojen keskittymiskyky
Aivomme ovat nykyisin jatkuvasti keskellä ärsyketulvaa. Erityisesti tietotyössä arki täyttyy jatkuvista keskeytyksistä, milloin soi puhelin ja milloin taas kollega haluaa jutella. Pian taskussa hälyttää älypuhelin. Työelämävalmentaja Paula Ikonen kertoo Ylen podcastissa Keskittyminen koronan aikaan kohdanneensa lukuisia työntekijöitä, jotka kokevat vaikeuksia selvitä työtehtävistä juuri keskittymisvaikeuksien takia.
Kun on siirrytty toimistolta etätöihin, joku voisi ajatella, että nyt saa viimein tehdä työtä ilman häiriöitä. Mutta miksi keskittyminen ei vieläkään suju? Kotona keskittymistä saattavat häiritä kasaantuvat kotiaskareet ja mahdolliset perhevelvollisuudet, minkä jälkeen pitäisi vielä selviytyä lukuisista Teams-palavereista ja muista kasautuvista työtehtävistä. Multitasking, joka on yllättäen korona-aikana kääntynyt vitsikkäästi multipaskingiksi, kuvastaa aikamme ilmiötä, jossa yritetään selviytyä samanaikaisista tehtävistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Moni meistä onkin koronan aikana joutunut kohtaamaan oman keskittymiskykynsä rajallisuuden.
Tarkkaavaisuuden herpaantumista saattaa selittää myös aivojen pitkittynyt ”palohälytystila”. Aivotutkija Minna Huotilainen kutsuu aivojen palohälytykseksi tilaa, jossa pitkittyneen ärsyketulvan ja keskeytysten seurauksena ihminen ei enää kykene keskittymään edes häiriöttömänä hetkenä, vaan keskeyttää jatkuvasti itse itseään. Tämä tilanne saattaa kuulostaa huolestuttavalta, ja valitettavasti aivojen palohälytyksestä kärsii tänä päivänä yllättävän moni.
Tarkkaavaisuuden herpaantumisesta syytetään usein, ketäpä muuta kuin itseä. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, korostaa työelämävalmentaja Paula Ikonen. Elämme jatkuvan ärsyketulvan ja keskeytysten maailmassa, ja aivomme luonnollisesti reagoivat siihen.
Mitä sitten kannattaa tehdä, kun huomaa, että keskittyminen työhön alkaa herpaantua? ”Siinä täytyy vähän katsoa, mitä työnantajan kanssa voidaan tehdä,” arvioi Ikonen podcastissa. Tämä on hyvä neuvo, mutta entä yrittäjät? Yksinyrittäjä on itsensä johtaja ja vastuussa omasta jaksamisestaan. Riski piileekin juuri tässä. Paula Noresvuo Suomen Mielenterveysseura Mieli ry:stä toteaa, että yrittäjät ovat usein liiankin hyviä venyttämään omia jaksamisensa rajojaan ja puskemaan töitä, vaikka mieli ja keho huutaisivat lepoa. Kääntöpuolena itsen venyttämiselle kuitenkin on, että mieli ei enää jaksa keskittyä, näköala kapenee ja huomio menee pelkästään tulipalojen sammuttamiseen.
Mikä siis neuvoksi? Minna Huotilainen muistuttaa, että keskittymistä voi treenata, niin kuin lihasta tai muistia. Vaikka tilanne tuntuisi toivottomalta, se ei sitä missään nimessä ole. Tutkijan viesti on yksinkertainen: vähemmän häiriöitä. Häiriövirta totuttaa aivot keskeytyksiin, joita aivot sitten oppivat janoamaan. Vähentämällä häiriöitä voi opettaa aivoja pois tästä tavasta. ”Tarkkaavaisuuden palauttaminen saattaa viedä kuukausia, mutta keskittymiskyvyn voi elvyttää” rohkaisee Huotilainen. Noresvuo taas toteaa, että taukoja olisi hyvä pitää pitkin päivää. ”Juuri kun on hemmetinmoinen kiire, on tärkeä vetää henkeä ja saada perspektiiviä tekemiseen, ettei törmää suoraan seinään.”
Saara Vainio
Tytti Steel
Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston tutkijoita ja työskentelevät EntreFox-hankkeessa. Professori Minna Huotilainen puhui EntreFox-hankkeen tilaisuudessa syksyllä 2019. Lisää aiheesta voi lukea Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirjasta Keskittymiskyvyn elvytysopas.